HH-taipaleeni alkaa kauden 30 tienoilla, kun eräänä päivänä Habboon tullessani seurasin hyvää ystävääni J. Enlundia samaan huoneeseen. Siellä hämmentyneen meikäläisen otti vastaan joukko HH-pelaajia, ja sain täten kuulla tästä lajista ensimmäisen kerran. Keskustelujen pohjalta Habbo Hockey alkoi meikäläistä kiehtomaan ja hetken Mabbun kanssa juteltua sain try-out sopparin Tornaadoihin. Try-out soppari tuli ja meni, pelasin maalissa, mutta pitempää sopimusta en saanut johtuen pahasti kauden päälle osuvasta ulkomaanreissusta. Olin kuitenkin saanut jalan oven väliin, mikä taas johti...
K31 - Trashers
Ensimmäiseen kunnolliseen kauteeni! Noihin aikoihin oli vielä käytössä Habbo Home - sivut, joita HH-yhteisön nuorimmat ei tiedä. Kuiteskin, eräänä aamuna kilahti sivujeni vieraskirjaan viesti paha29:ltä, joka kyseli innokkuuttani pistää urani todellisesti käyntiin. Innostusta löytyi meikäläisen suunnalta ja täten liityin Speaderin Trashersiin. Nimellisesti joukkue oli varsin mukiinmenevä, sillä joukkueessa pelasi Speaderin ja paha29:n lisäksi muun muassa predatorsc, Pirtelok ja Koris9. Tuuri oli allekirjoittaneella ja joukkueella ylipäänsä aika heikkoa, mutta joukkue pääsi säälipleijareihin kahden joukkueen aloitettua miinuspisteillä kausi. Tuuri oli samaa pleijareissa ja joukkue tippui suoraan lomille.
Tauko Habbosta
K31 tienoilla olin oleskellut Habossa jo päälle 6 vuotta ja koin että Habbolla ei ollut enää mitään tarjottavaa, jonka myötä lopetin habboilun. Tarjouksia kyllä tuli kaudelle 32, mutta ei mitään niin houkuttelevaa että oisin nähnyt järkeväksi Habossa oleskella. 2010-13 meni muitten riehojen kanssa.
K49 - Raiders
Paluuni Habbo Hockeyn pariin rehellisesti sanoen tapahtui lähes vahingossa. Eräänä pimeänä syksyiltana koin oloni varsin tylsistyneeksi ja päätin viihdyttää itseäni nostalgialla, ja tulin pikaisesti katselemaan miltä Habbo näytti. Paikalla oli vain Jekimovs, jonka nimi ei sanonut minulle mitään ja lähes pettyneenä olin sulkea selaimen. Yhtäkkiä saan viestin Jekimovsilta, joka kyseli halukkuuttani pelata vielä Habbo Hockeyta. Jos aivan rehellisiä ollaan niin olin unohtanut jo koko kirotun lajin, mutta suostuin jostain syystä Jekimovsin tarjoukseen.
Kausi oli varsin nautinnollinen. Tuuri oli meidän puolella ja joukkue sijoittui runkosarjassa toiseksi. Semifinaaleissa voitimme HelloweenC:n Viikingit puhtaasti 2-0 ja finaaleissa vastaan asettui runkosarjan maalierolla voittanut Tornaadot. Finaali olikin kiimaisten lähtökohtien jälkeen harmillisen yksipuolinen meille. Hieno 6-2 voitto takasi Raidersille toisen peräkkäisen mestaruuden ja minulle ensimmäisen! Yllättävä paluuni Habboon ja hokipuuhiin oli siis menestyksekäs.
K50 - Raiders/Tornaadot
Kautta numero 50 voin kuvailla vain turhauttavana. Heti K49 finaalin jälkeen Jekimovs tuli tarjoamaan jatkosopimusta jonka silloin tyytyväisenä hyväksyin. Offseasonin aikana tein kumminkin enemmän tuttavuutta Eickin ja Mabbu96:n kanssa, jotka tietysti omistivat Tornaadot. Eick tarjosi minulle paikkaa Tornaadoissa kauden kynnyksellä, ja olisin mielelläni siirtynyt Tornaadoihin. Joten, kysyin siirtoon lupaa ensiksi Jekimovsilta joka lyhyen hetken jälkeen antoi minulle luvan siirtyä. Seuraavana päivänä kuitenkin kuulin, että Raidersin ohjaajana toiminut predatorsc aka. Sjomin ei halunnut päästää minua joukkueesta, syynä lähinnä että "siksi". Laitettuani päätökselle vastaan päätti Raiders etten pelaa ollenkaan tällä kaudella ja minut iskettiin vilttiin. Puoli kautta meni sivusuun meikäläiseltä, Raiders oli pahassa tappioputkessa ja muut liiganjohtoa myöten painostivat Raidersia antamaan minun siirtyä - tai edes pelata. Siirtorajan kynnyksellä pääsin pelaamaan Raidersin kärsittyä pelaajapulasta, ja tämän lisäksi Jeki antoi minun vihdoin siirtyä Tornaadoihin. Tornujen kanssa voitimme runkosarjan, mutta semifinaalissa rahkeemme eivät riittäneet legendaarista Hawksia vastaan. Pronssiottelu kutsui, jossa kohtasimme Tornujen verivihollisen MAPin. Pronssiottelu oli edelliskauden tapaan varsin yksipuolinen, tosin tällä kertaa Tornaadot oli se voittava osapuoli. 5-2 voitto ja pronssimitali kaulaan.
K51 - Malone's Marilyn
K51 oli samaan aikaan mielenkiintoisin, että paskin kausi urallani. Olin kauden 50 aikana tutustunut hyvään ystävääni HelloweenC:hen, ja solmin hänen johtaman Phoenixin kanssa 1+0 sopparin. Omien muistikuvieni mukaan Hello ei meinannut löytää pelaajia joukkueeseensa. Turhautuneena vitsailimme niitä näitä Habbo Hockeysta, josta kehittyi idea nimeltä Malone's Marilyn. Malone's Marilynin piti meidän omien sanojemme mukaan "näyttää keskisormea koko HH-yhteisölle". Joukkueen nimi oli tarkoituksellisesti ruma (nimetty Turun Marilynin ja helsinkiläisen Molly Malone'sin mukaan) ja ryhdyimme (toisin sanoen minä) kokoamaan joukkuetta. Joukkueeseen liittyi semmoisia nimiä kuten MNM:n legenda Goldenpeach, Erik.., Peltonen16 ja Jekimovs. Ensimmäinen omistamani joukkueeni oli valmis koitoksiin!
Kausi alkoi suorastaan loistavasti. Malone's Marilyn jyräsi neljä ensimmäistä peliä suvereenisti, ja HelloweenC:n ylimielisyyden kasvua pystyi seuraamaan Otteluiden jälkifiilikset - ketjusta. Neljän kierroksen jälkeen karma iski joukkueeseen. Kaiken ylimielisen leijunnan jälkeen kohtalona oli 6 voitotonta ottelua ja tippuminen pleijareitten ulkopuolelle
HelloweenC katosi lopullisesti Otteluiden jälkifiilikset - ketjusta siinä sivun 7 paikkeilla, tälleen by the way. Hauska, mutta turhauttava kausi.K52 ja 53 - pelikiellossa
Meikäläisen piti jatkaa Malone's Marilynia yksin kaudella 52, ja sainkin pelaajajoukon kerättyä ennen siirtokauden alkua. Sain kokea kuitenkin ikävän yllätyksen, kun kaikki pelaajani loikkasivat muihin joukkueisiin, jättäen minulle tasan 0 pelaajaa. Yritin peruuttaa joukkueen osallistumisen, mutta sitä ei ymmärrettävästi myönnetty, joten katosin Habosta. Silloinen liiganjohtaja J.Niskavaara asetti minut 2 kauden pelikieltoon ja omistuskieltoon. ja keskityin taas vähän enemmän IRL-puuhiin.
K54 - Wheel Walkers
Pelikieltoni lusittua otti Wheel Walkersin omistaja Mysse minuun yhteyttä, ja hetken rupateltuamme kirjoitin sopimuksen Wheel Walkerseihin. Rehellisesti sanoen en muista tästä kaudesta yhtikäs mitään. Opin vasta siinä K69 tienoilla, että pelasin Wheel Walkerissa jossain vaiheessa... Ymmärrykseni mukaan kausi oli paska ja joukkue jäi runkosarjan jumboksi. Ei siitä sen enempää
K55 - Tornaadot, mutta ei sittenkään...
K55 lupauduin palaamaan Eickin lämpimään syleilyyn. Taisin kävästä vain yhdessä pelissä, jonka jälkeen totesin että ei meikäläisellä ole intressiä enään HH:een taikka Habboon, varsinkin kun lukio- ja muut kiireet söivät niin paljon aikaani. Eickiä siteeraten "katosin kuin tuhka tuuleen".
K69 - Blizzards
Jälleen kerran meni se 3 vuotta ennen kuin palasin takaisin Habbo Hockeyn pariin. Tilanne on aika sama kuin kaudella K49; Oli tylsää, nostalgiafiilikset huipussaan, kirjaudun Habboon, törmään Helloweeniin joka kyselee minua Phoenixiin, suostun ja se siitä sitten. Paitsi että Goldenpeach hidasteli pelaajarajan nostolla jonka myötä Helloween ei pystynyt ilmoittamaan minua Phoenixin riveihin. Ratkaisuni oli tehdä heel turn ja siirtyä pahamaineisen Blizzardsin riviin, jonne siirtymisestä olin puhunut Pirtelokin kanssa jo kauden 31 tienoilla. Nimellisesti kauden 69 Blizzards oli heikoin joukkue missä olin pelannut, ja runkosarjan alku kuvasti tätä. Kauden alku oli suorastaan katastrofaalinen ja joukkue roikkui hännän huippuna varsin pitkään. Kaiken tämän kidutuksen kruunasi nöyryyttävä 11-2 tappio Bergenssonin ja Goldenpeachin johtamaa Devilsiä vastaan. Kauden loppuvaiheilla alkoi tuuri kääntymään. Blizzards näytti varmalta putoajalta aina toiseksi viimeiselle kierrokselle saakka, jolloin onnistuimme voittamaan Wheel Walkersin 4-3. Viimeisen kierroksen lähtökohdat eivät olleet meille otolliset: Meidän piti voittaa, samaan aikaan kun Sabresin ja Natun piti hävitä. Sabres hävisi oman ottelunsa Poroille 7-4 samaan aikaan kun Natu otti 1-6 käkättimeen, jonka jälkeen oli meidän ottelumme vuoro. Kiihkeä ottelu HelloweenC:n ja Somerjoen Phoenixiä vastaan päättyi meidän riemuisaan 5-4 voittoon, jonka myötä onnistuimme luikertelemaan playoffeihin aivan viime hetkellä!
Playoffit olivat varsin kiihkeitä. Aluksi kukistimme Myssen Wheel Walkersin otteluvoitoin 2-1, jonka jälkeen kohtasimme runkosarjan voittaneet Porot. Ekasta ottelusta 6-3 voitto, jota taas seurasi 11-3 voitto toisessa ottelussa, ja Blizzards oli sensaatiomaisesti finaalissa! Vastaan asettui kuitenkin joukkueen pahin mörkö Devils, joka oli muun muassa nöyryyttänyt meitä 11-2 runkosarjassa. Finaalista tuli kuitenkin erittäin kiihkeä. Ottelu päättyi varsinaisella peliajalla 4-4, jonka myötä finaali siirtyi jatkoajalle. Jatkoajalla onnistuin saamaan itselleni ulosajon, jonka myötä Blizzards joutui pelaamaan vajalla. Rehellisesti sanoen luulin, että hopeaa sieltä tulee, mutta yllättäen sain viestin Pirtelokilta että olimme voittaneet! Yllättävä, mutta varsin miellyttävä kulta saatiin kaudesta muistomerkiksi. Kannoin kauden aikana myös kapteenin lätkää rinnassani, ja kauden päätös oli täydellinen runkosarjan vuoristoradalle. Kiitos Pirtelokille ja Blizzardsille kaudesta!
K70 - Dynamo
Tiesin K70 joukkueeni jo kauan ennen K69 päättymistä. Olin nimittäin sopinut HelloweenC:n kanssa, että liittyisin hänen joukkueeseensa. Tämä joukkue paljastui hänen ja Tikkasen omistamaksi Dynamoksi. Joukkue paljastui loppujenlopuksi positiiviseksi yllätykseksi. Tunsin joukkueesta etukäteen vain Hellon ja Tikkasen, mutta kauden aikana joukkuehenki oli parhain mitä olen Habbo Hockey - piireissä nähnyt. Kaikki pitivät yhtä, puheluissa ja Discordissa läppää lensi 24/7 ja ylipäänsä oli hauska pelata. Pelillisesti runkosarja oli aikamoista vuoristorataa, ollen melko samanlainen Blizzardsin edeltävän kauden kanssa. Varmistimme paikkamme kuitenkin playoffeissa, jossa kohtasimme edelliskauden joukkueeni Blizzardsin. Blizzardsin kukistimme tyylipuhtaasti otteluvoitoin 2-0. Mainittakoon että voitimme kauden aikana kaikki 4 Blizzards-ottelua maalieroin 28-7. Semifinaaleissa vastaan asettui Jets, jolle koitui Blizzardsin kohtalo; 2-0 otteluvoitoin Dynamo eteni finaaliin. Finaalissa saimme yllätysvastustajaksemme R.Somerjoen Celticsin. Valahdimme nopeasti 0-2 tappiolle, ja Tikkanen kuuluisasti totesi että "ei tästäkään finaalista mitään tule". Siitä sisuuntuneena (ja Tikkasen jäätyä loppupelin penkille) tykitimme 6 maalia ja voitimme finaalin 6-2. Toinen peräkkäinen kulta meikäläiselle, ja Dynamolle vahva debyytti HH:ssa!
K71 - Tulossa
K72 - Tulossa
Kiitokset:
Speader & paha29 - Antoivat ensimmäisen kunnon mahdollisuuteni HH:ssa
Jekimovs - K50:n fiasko lukuunottamatta loistotyyppi, joka toi minut aikoinaan takaisin HH:n pariin
HelloweenC - Pikkumiäs Ruskosta tai Turusta, riippuen siitä mikä viikonpäivä on kyseessä. Kaverustuttiin ensimmäisen kerran K50 aikana jonkin armeijalarpin aulassa, ja siitähän sitten puhkesi kunnon kaverisuhde. Takana meillä on fiaskoksi osoittautunut Malone's Marilyn (jonka on pakko tehdä paluu joku päivä kera Goldenpeachin!) ja Dynamon menestyskaudet. Helloween oli se, joka minut sai puhuttua palaamaan Habbo Hockeyn pariin K69 kynnyksellä, vaikka en aivan heti hänen joukkueeseensa siirtynyt. Loistotyyppi ja yksi parhaimmista ohjaajista, vaikka Nussinkavereitaniperseeseenpeach ja muut muuta väittää.
Tikkanen. - Dynamon toinen omistaja, ja lyhyesti sanottuna äijjjjjä. Pari kertaa olen miehen kanssa kävässyt kaljalla, ja aina on ollut hauskaa, kuten HH:kin puolella. On osoittanut Dynamossa loistavaa joukkueenjohtajuutta, ja hänen kanssaan on ollut erittäin hauska pelata. Kippis tulevillekin kausille!
Reradzi - Iso J, Dynamon paras puolustaja ja sen lisäksi (minun jälkeeni) parhaan musiikkimaun omaava. Tuttavuutta on Reran aka. .U. aka. Iso J aka. pelimiäs kanssa tehty IRLin puolella, ja loistotyyppi Tikkasen tavoin sekä siellä, että HH:ssa.
HUPPU-HAAMU30 - Huppu on minulle varsin viimeaikainen tuttavuus, sillä tutustuimme toisiimme vasta K71 jälkeen, jolloin pelasimme samassa joukkueessa. Tosi lämminhenkinen kaveri, jonka kanssa on aina kiva jutustella, vaikka hajamielisenä unohdan vastata
HH:n kestomenestyjä, jonka toivon pysyvän Dynamossa niin kauan kuin on vain psyykkisen terveyden kannalta mahdollista. Dynamon tehokaksikko Papercut-Haamu kantoi Dynamon mestaruuteen K71.Vasicek - Big Poppa, enough said. Dynamon isähahmoksi kehittynyt sympaattinen Vasicek osoitti äijämäisyytensä Turun yössä, kun kiskoi shotteja yks toisensa perään samaan aikaan kun minä ja Iso J kärsitään siinä sivussa. HH:n pelikentillä hän on kaiken kokenut konkari, jonka kanssa olen tullut toimeen ensimmäisestä tapaamiskerrasta lähtien. Isä Vasikek, jatka uraasi!
Eick - Tornaadojen omistaja, ja tosi miellyttävä heppu. Omien kokemuksien myötä voin sanoa Eickiä yhdeksi rehdimmistä ja mukavimmista tyypeistä, joita HH-piireissä on ollut. Toivon, että myös tulevaisuudessa pelaamme samassa joukkueessa.
Pirtelok - HH:n keskuudessa varsin ristiriitainen henkilö. Tutustuimme ensi kerran K31, jolloin pelasimme molemmat Trashersissa, ja jo silloin homma skulasi meidän kesken varsin hyvin. Seuraavan kerran sitten pelailtiin yhdessä K69, jolloin jutustelimme lähes päivittäin. Uransa jo oletettavasti lopettanut, surua ja vihaa HH-yhteisössä herättävä Lahden kuuro on mukava tyyppi, kunhan siihen tutustuu hieman enemmän
4x Kultaa
2x Pronssia
2x Runkosarjan voitto
