#71 gelis
Lähetetty: 11 Joulu 2015, 15:20Joukkueet uran aikana:
Kausi 49: Cardinals
Kausi 56: Taliban (A)
Kausi 57: TsSKA Armeija (Hopeaa)
Kausi 58: TsSKA Armeija (C)
Kausi 59: Wheel Walkers (A) (Kultaa)
Kausi 60: Seattle Wonders
Kausi 61: Saints (Kultaa)
Kausi 62: Saints
Kausi 63: Monarchs (Omistaja)
Kausi 64: Monarchs (Omistaja)
Kausi 64 Farmi: Yungsters (Omistaja)
Kausi 65: Monarchs (Omistaja) (KKC-Kulta, Liiga Pronssi)
Kausi 65 Farmi: Kultajuna (C)
Kausi 66: Monarchs (Omistaja)
Kausi 67: Roylas
Kausi 68: Sabres (A)
Nimimerkit: gelis, EMalkin
Nykyinen joukkue: Sabres
Edelliset joukkueet: Cardinals, Taliban, TsSKA Armeija, Wheel Walkers, Seattle Wonders, Saints, Monarchs, Royals, Sabres
Pelatut kaudet: 13
Mitalit: 2 Mestaruutta, 1 Hopea, 1 Pronssi, 1 KKC Mestaruus
Meriitit: 1x Heatley, 1x Positiivinen yllättäjä, 1x Nedved, 1x Parrish
Ja sitten itse asiaan:
Kausi 49: Hyppy tuntemattomaan, ensimmäinen kausi
Tosiaan, ensimmäinen kausi itselle, en muista tarkalleen mitä kautta tutustuin Pivonkaan, joka minut lajin pariin tutustutti, opetti perusasiat, liikkumiset lämyt passit taklit jnejne. (Jos niitä nyt vieläkään osaa)
Joukkue oli junnukaudella siis Pivonkan luotsaama Cardinals. Kausi ei jättänyt oikeastaan minkäänlaista makua suuhun. Taistelu Fobia-palkinnosta, eli parhaasta tulokkaasta meni Goldenpeachille, joka teki 3 pistettä kaudella enemmän ja näin oli oikeutettu siihen. Itsellä tehot 4+2 ja runkosarjassa jäätiin jumboksi.
Kausi 56: Uran kannalta tärkein kausi, aina
Kauden 49 suoritusten jälkeen ei peli nimeltä habbo hockey kiinnostanut pätkääkään. IRL-intin suoritettuani palasin viettämään aikaa habboon, ja tein comebackin kaudelle 56. Joukkue oli ensimmäistä kauttaan aloittava Taliban, luotsaajina Mizhe sekä Ferror. Henkilökohtaisesti läpilyönti kausi, jos näin voi sanoa. Runkosarjassa tehot 27+13, ja sitä kautta taskuun Heatley sekä positiivinen yllätys - palkinnot. Kausi oli joukkueelta epäaktiivinen ja siihen se myös playoffeissa kaatui. Liikaa pelejä alivoimalla ja muistaakseni pronssi peli Hawkseja vastaan oli alivoimalla, ja se päättyi oikeutetusti heidän voittoon luvuin 6-3. Pisteet playoffeissa 9+1, hyvä suoritus. Kaudesta jäi todella hyvä fiilis ja tästä jatketaan!
Iso kiitos kaudesta Mizhelle ja Ferrorille että jaksoitte tahkota meikäläisen kanssa jokaisessa pelissä!
Kausi 57: Siirtyminen TsSKA Armeijaan
Kaudelle 57 Taliban heitti rukkaset naulakkoon, ja päädyin armeijalarppauksen kautta Armeijan omaan jengiin, jota tällä kaudella luotsasivat Altynbekova & Drusi. Kauden 56 pelifiilis oli tallessa myös tällä kaudella, nakuttaen 11+9 tehot runkosarjassa, ollen joukkueen paras pistemies. Välierissä vastaan asettui Tornaadot, joka oli minun silmissäni silloin jo todella kova joukkue. Kuitenkin hyvän taistelun kautta pääsimme finaaliin otteluvoitoin 2-1. Finaalissa vastaan asettui runkosarjan voittanut Sabres, johtajinaan Parris sekä ReentValin. Kyyti oli kylmää ja Sabres vei oikeutetusti mestaruuden luvuin 6-1. PO tehot itsellä hyvät 4+5. Ensimmäinen mitali ja hyvä fiilis jäi tästä kaudesta.
Kausi 58: Jatkosopimus & TsSKA
Hyvän TsSKA kauden jälkeen päätin jatkaa joukkueessa. Omistajaksi siirtyi tälle kaudelle Hagelin, joka löi meikäläiselle ensimmäistä kertaa uralla C:n rintaan, kiitos tästä luottamuksesta Hagelinille! Kausi päättyi melko kokemattoman joukkueen osalta pettymykseen, ja jäimme suoraan ulos playoffeista. Henkilökohtaisesti kausi meni pisteiden valossa jälleen hyvin, kun vastuuta tuli. Pisteet runkosarjassa 16+12.
Kuitenki menestyksen kannalta jäi suoraansanoen paska maku suuhun, tähän päättyi myös TsSKA Armeijan taival toistaiseksi.
Kausi 59: Kovat piippuun
TsSKAn lopetettua päätin siirtyä Myssen joukkueeseen, Wheel Walkersiin, jossa olin piipahtanut jo kaudella 57 ja sieltä siirtynyt muualle. Joukkue oli nimellisesti erittäin kova, kun sopimukset allekirjoittivat myös Sjomin & ReentValin. Runkosarjassa jäätiin neljänneksi saaden viimeisen PO paikan, omat tehot 6+5. Välierissä vastaan asettui runkosarjan voittanutTornaadot, jotka kaadoimme suoraan kahdessa ottelussa. Finaalissa vastaan asteli Sabres, tämä finaali päättyi meidän eduksemme 2-6. Ensimmäinen kultamitali kaulaan ja fiilis loistava.
Kaudesta iso kiitos erityisesti Reentille sekä maximonolle, joka oli maaginen playoffeissa.
Kausi 60: Paikkaa etsien
Juhlakausi lähti käyntiin viime kauden mestaruusjoukkueessa, Wheel Walkersissa. Kuitenkin about kauden puolessa välissä siirryin vahvistamaan melko epäaktiivisen Seattle Wondersin rivejä ja luotsina toimi Drusi. Kausi sujui melko ailahtelevasti, niin itsellänikin kuin joukkueellakin. Pistesaldo runkosarjassa 13+18. Saatiin taisteltua itsemme kuitenkin puolivälieriin jossa vastaan asettui kova joukkue, HC Pakolaiset. Kaikkien mahdollisten käänteiden ja päätösten kautta kuitenki voitimme tämän sarjan puhtaasti 2-0. Välierissä vastaan asettui Kultakala cup mestari Tornaadot, ja kahden todella tasaisen pelin jälkeen naadot menivät finaaliin. Pronssiottelussa vastaan tuli kuinkas muutenkaan, kauden aikaisempi seura Wheel Walkers. Joukkueen omistaja sekä selkeä ykkösohjaaja Drusi ei kuitenkaan päässyt paikalle, joten jouduin itse ohjaamaan kokonaisen pelin, ensimmäistä kertaa. Noh, läjä vääriä ratkasuja, muutama oikea ratkasu sekä hyvä tuuri kuitenkin kannattelivat joukkueemme jatkoajalle asti. Jatkoaika sujui melko tasaisesti, kuitenkin jatkoajan tilanteessa Afinogenov pääsi vetämään maalin edestä. Valitettavasti meidän maalivahdilla kaatui juuri vedossa, ja jouduin itse rollaamaan, ja ykkönenhän sieltä tuli ja Wheel Walkers juhli pronssista mitalia. PO tehot 5+2. Huono maku sekä mitaliton kaula jäivät tästä kaudesta käteen. Juhlakaudelle liigajohtaja Niskavaara päätti myös tuoda legendaarisen Kultakala cupin mukaan. Oma taival näissä kekkereissä päätti heti alussa vielä WW:n paidassa Jokereita vastaan. KKC mestaruus naadoille.
Kausi 61: Kovin odotuksin
Juhlakauden jälkeen päätin, että pyrin etsimään jengin jossa viihtyisin useamman kauden. Tarjouksia tuli mm. hyvältä toveriltani Kaprizovilta täysin uuteen jengiin, Rebelsiin. Päätin kuitenkin katsella vielä hieman aikaa mitä muita joukkueita aika tuo tullessaan. Sitten jokuinen ilta kuulin että HarrisuN aikoo pistää jengin, Saintsin pystyyn. Pelkkää hyvää olin tuolloin harrista kuullut ja lueskellut forkkia niin että Saints kuulosti tutulta ja hyvältä vaihtoehdolta. Saimme pyhimyksiin hyvän ja aktiivisen rosterin, kun mukaan tuli Reradzi, Huppu-Haamu30, R.Somerjoki, PauGer jnejne. Kausi alkoi todella hyvin ja runkosarjan puolessa välissä vielä keikuimme sarjataulukon kärjessä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja sitten tulikin todella paha alamäki, tipuimme sarjataulukossa ja itsellänikin oli 3 ottelun mittainen pisteetön kuivakausi. Pleijareihin kuitenkin päästiin ja välierissä kaatui Rebels kolmen todella tasaisen matsin jälkeen. Finaaliin tuli vastaan kuinkas muuten, viimekausien kestomenestyjä, Sabres. Tätä finaalia odotettiin kauden ekasta matsista lähtien ja se myös saatiin. Kaksi ekaa erää Sabres vei peliä ja takoi taululle 3-1, ja meillä oli yksi erä aikaa lyödä peli tasoihin. 3.erän alkupuolella pääsin itse lyömään elintärkeän kavennuksen meille 3-2, ja lähestulkoon seuraavasta hyökkäyksestä PauGer takoi reran syötöstä numerot tasoihin. Ottelun loppuhetkillä kentälle tuli minä, Palermo ja itse maestro HarrisuN. Harri voitti aloituksen ja me molemmat Palermon kanssa kuiskasimme harrille "pistä tähän, ratkasen." Harri laittoi syötön kuitenkin Palermolle ja tämä hetkeä myöhemmin iski taululle 4-3, hyvä näin. Huikea kausi kaikkien ylä ja alamäkien jälkeen päättyi ansaittuun kultaan. Henkilökohtaisesti kausi meni myös hyvin. Saintsin paras pistemies runkosarjassa tehoin 12+7, sekä playoffeissa 3+3. Myös palkintokaappiin tuli Nedved Memorial Trophy. Kiitos kaudesta kaikille mukana olleille!
Kausi 62: Turhauttavaa pakkopullaa
Mestaruuskauden jälkeen lähimme uuteen kauteen Saintsien kanssa, joukkue oli itsessään muuttunut todella vähän, samat jannut lähestulkoon mukana kuin edellisellä kaudella. Lisäyksenä tuli mm. Speader, Jani.94 sekä Raustas junnustatuksella. Kausi lähti räjähtävin hyvin liikkeelle ja ensimmäisestä kolmesta matsista tuli kolme voittoa maalierolla 16-7. Tämän jälkeen sitten alkoi alamäki, Voitimme viimesestä seitsämästä pelistä kaksi, yksi tasuri ja peräti neljä tappiota. Tuuri kääntyi totaalisesti joukkuettamme vastaan ja tulosta ei tullut oikein kenelläkään, kiitos tästä rouva fortunalle. Päädyimme kuitenkin runkosarjassa sijalle 2. mikä oli yllätys kaikille joukkueessa olleille. Välierissä vastaan tuli Zlayers, ekan pelin voitimme todella tuskaisesti 2-1, ja pelissä yksi meidän vedoistamme oli yli 3, ja se oli ratkaisumaalissa tullut 6. Tämä antoi suuntaa loppusarjalle ja Zlayers juoksikin ylitse seuraavassa kahdessa pelissä 11-3 ja 5-8, ei auttanut mikään. Pronssipelissä vastaan tuli Raiders ja paskaa oli tämäkin matsi, 4-5 turpaan ja Raidersille mitalit kaulaan. Turhauttavin ja tehottomin kausi koko urallani, mutta tuuripelissä näitä tulee. Henkilökohtaiset tehot runkosarjassa 6+4 ja poffeissa 1+3.
Kausi 63: Joukkueenomistajan saappaisiin
Lievään pettymykseen päättyneen kauden jälkeen ei pelit Saintsissa enään kuulostaneet houkuttelevilta. Kaudelle 63 päätimme Saintsista tutun pelikaverin ja myös muuten hyvän ystävän, Reradzin kanssa perustaa oman jengin, Monarchsin. Molemmilla ensimmäinen kerta omistajan kengissä urallaan. Saimme raavittua kasaan ensimmäiselle kaudelle ihan hyvän joukkueen, kun parilta viimeiseltä kaudelta mukaan hyppäsivät Pauger sekä Jani.94, sekä Blizzardsin maalivahtina parina viime kautena toiminut Santi5junijor. Kausi lähti käyntiin ihan suht hyvin, ja puolessa välissä kautta kasassa oli 4 voittoa ja 3 tappiota. Kausi huipentui viimeiselle kierrokselle, missä oli meidän osalta panosta melkein jokaisessa pelissä. Ensimmäisessä kohtaamisessa Saints - WW, vanhan seurani olisi pitäny kaataa Wheel Walkers. Saints johtikin ottelua 4-3 alivoimalla, kunnes heiltä joutui "yllättäen" poistumaan yksi pelaaja, ja tämän myötä luovutusvoitto Wheel Walkersille, paska maistui jo tässä vaiheessa suussa. Seuraava tärkeä peli oli Blizzards - Zlayers. Tässä pelissä blizzardsin olisi pitäny piste saada jotta pudotuspelipaikkamme olisi varmistunu, kuitenkin, nolla LV:tä kauden aikana antanut Blizzards peliin tarpeeksi pelaajia saanut ja LV meni Zlayersin suuntaan, joten kaikki oli auki kun meidän oma pelimme alkoi. Tiukkaa vääntöä Rebelsin kanssa alusta loppuun, kuitenkin tiukka 5-4 voitto Rebelsille. Ennen viimeistä kierrosta meidän runkosarja sijoitus oli 3, kuitenki päädyimme näiden käänteiden kautta ulos pudotuspeleistä, voisi kutsua farssiksi. Tämän kaiken jälkeen kuitenkin olin jollain tavalla tyytyväinen Monarkkien ensimmäiseen kauteen ja päätimme jatkaa ensikaudelle. Henk.koht tehot runkosarjassa 16+11.
Kausi 64: Nousu pienoisesta pettymyksestä huolimatta
Päätimme jatkaa Reradzin kanssa kaudelle 64 monarkkien kanssa. Runko pysyi viimekaudesta suht samana, uusina pelaajina kuitenkin saimme hankittua vanhat pelimiehet Speaderin sekä DealDuckin, sekä muutaman hyvän junnun. Myös kaudella 63 Blizzardseissa 23 maalia nakuttanut paslaiker siirtyi ennen kauden alkua riveihimme, ja maalivahdiksi Wannabe. Kausi alkoi todella hienosti, ja voitimme ensimmäisestä neljästä ottelusta jokaisen, ja tämän myötä keikuttiin runkosarjan piikkipaikalla. Seuraavasta kymmenestä pelistä tilille kertyi vain 3 voittoa, sekä yksi tasapeli. Suora välierä paikka menetettiin äkkiä, mutta saimme kuitenkin taisteltua itsemme pudotuspeleihin, runkosarjasijoitus loppujenlopuksi oli 4. Puolivälierissä vastaan luisteli itselle tuttu seura, Wheel Walkers. Meillä oli kuitenkin melko kokematon joukkue, ja tässä vaiheessa rupesi tulemaan virheitä. Wheel Walkers marssi välieriin suoraan otteluvoitoin 0-2 ja me lähdimme laulukuoroon. Itsellä jälleen vähän heikompi kausi, osittain myös työkiireiden takia. Suuri kiitos kuitenki reralle, janille, spealle sekä wannabelle, jotka kävivät lähes joka pelissä ja kantoivat joukkueen pleijareihin. Henk. koht pisteet runkosarjassa 5+13 ja puolivälierissä peräti 0+0, kiitos ja anteeksi.
Kausi 65: Sama rata jatkuu
Niin kuin väliotsikko kertoo, Monarchs jatkoi kolmannelle kaudelleen. Rosteri muuttui kaudesta 64 melko radikaalisti, kun vain kaksi pelaajaa, Jani.94 sekä Speader, jäivät aisaparini Reradzin kanssa taistelemaan turkoosinuttuun. Uusina pelaajina joukkueeseen astelivat Kaprizov, J.Lajunen, Jekimovs, sekä Tikkanen. Runkosarja alkoi loistavasti, ja pelaaminen olikin oikeastaan läpi kauden yhtä ruusuilla tanssimmista, kun hävisimme koko runkosarjassa vain kaksi ottelua. Runkosarjan voitto talteen ja lippu suoraan välieriin. Välierissä vastaan asettui koko kauden hämmennystä aiheuttanut Blizzards. Tuuri ei tälläkään kaudella ollut meidän puolellamme playoffeissa, ja Blizzards eteni oikeutetusti finaaliin. Pronssiottelu käytiin puolivälieristä noussutta Derbyä vastaan. Kolmanteen erään lähdettäessä olimme 2-4 tappioasemassa, sain kuitenkin viimeisessä erässä itse kunnian iskeä hattutempun Derbyn nuottaan, ja loppusummerin soidessa peli oli meille 5-4. Melko mauton pronssi runkosarjan voittamisen jälkeen, mutta fiilis oli luokkaa "Ensi kaudella mitali kirkastuu." Kyseisellä kaudella pelattiin myös järjestyksessään kahdeksas Kultakala Cup. Ensimmäiseltä kierrokselta pääsimme jatkoon 6-3 voitolla Derbystä, ja välierissä North Stars taipui 6-7. Finaalissa vastassa oli Natu, josta voitto lukemin 5-3, ja uran ensimmäinen KKC-Mestaruus. Suuri kiitos tästä kaudesta koko joukkueelle. Runkosarjassa henkilökohtaiset tehot 17+8, ja playoffeissa 4+1.
Kausi 66: Ja jatkuu vaan
Kauteen 66 lähdimme lähestulkoon samalla rosterilla kuin edelliseen, muutamia pieniä muutoksia, näistä pahimpana Kaprizovin lähteminen pitämään omaa joukkuetta. Mukaan tuli mm. MAP:n junnutuotannon helmi, Twister, sekä useamman kauden pelannut Latiksenkingi. Runkosarja oli tasaisen paksua vääntämistä, kuitenkin jälleen päädyimme suoraan välieriin, runkosarjan sijoituksen ollessa lopulta toinen, maalieron turvin. Välierissä jälleen vastaan tuli Blizzards, jolle hävisimme edeltäneellä kaudella suoraan otteluvoitoin 2-0. Ensimmäisestä pelistä taistelimme 3-2 voiton jatkoajalla, tässä vaiheessa usko oli kova ja vankkumaton, että nyt on meidän kausi. Seuraavasta ottelusta Blizzards raapi kuitenkin 7-5 voiton, ja sarja venyi kolmanteen, ratkaisevaan peliin. Peli oli kahden pelatun erän jälkeen tilanteessa 2-2, ja kaikki oli auki. Kolmannessa erässä kuitenkin Blizzards pääsi hieman karkuun ja voitti ottelun lopulta 3-5. Blizzards enemmän tai vähemmän ansaitusti jälleen finaaliin ja itse taistelemaan pronssista. Pronssiottelussa vastassa oli Wheel Walkers, joka lopulta voitti kyseisen matsin 5-7. Tässä vaiheessa paska maistui suussa, kaikki oli enemmän tai vähemmän perseestä, mutta peli on peliä. Olin jo hyvissä ajoissa päättänyt, että tämä kausi jäisi viimeiseksi kaudeksi toistaiseksi Monarchsin peräsimessä, ja näin siinä myös kävi, joukkue telakalle ja uusia koettelemuksia kohti. Runkosarjassa tehot 20+8, playoffeissa 4+5, ja palkintokaappiin ensimmäisen kerran jaettu Parrish Memorial Trophy.
--
Tähän väliin stuntti seis. Kiitos näistä neljästä Mahtavasta kaudesta jokaiselle joka pelasi joukkueessa nimeltään Monarchs. Hyviä kokemuksia, juttuja, pelejä, voittoja, tappioita. Menestystä ei juurikaan sen isommin tullut, mutta aina oli mukava tulla peleihin! Toivottavasti tunne on molemminpuolinen jokaisen kanssa joka joukkueessa pelasi. Erillinen kiitos muutamalle Herralle,
Reradzi - Toinen omistaja, ohjaaja, huikea aisapari, kiitos.
Jani.94 - "Kolmas omistaja", kapteenien kapteeni, Mr Monarchs, kiitos.
--
Kausi 67: Minä, me, Hokurit!
Omistajasta takaisin rivipelaajaksi, ja joukkueeksi Royals. Joukkue joka kasattiin tämän hetken erittäin hyvistä tovereistani. "Saunakaveriporukka", jolla ollaan pitkään pelattu ÄNÄRIÄ, tästä johtuen myös otsikko, kjeh kjeh! Sitten asiaan, Goldenpeachin luotsaama Royals. Joukkue oli alkujaan todella tiivis, kun mukana olivat pääosin ReentValin, Kaprizov, Jani.94, Jondeeez ja Zainer. Matkanvarrella mukaan kuitenkin liittyi loistavia pelimiehiä kuten Sjomin sekä Reradzi. Kausi itsessään oli hankala, itselle ja koko joukkueelle. Tuuri oli toisinaan hyvää ja toisinaan Rouva Fortuna näytti jengille ryppyreikää. Taistelimme kuitenkin koko kauden tiukasti suorasta välieräpaikasta, mutta päädyimme lopulta runkosarjan sijalle 3, kun North Stars sijoittui toiseksi maalieron turvin. Kausi kuitenkin päättyi jo puolivälieriin Citizensiä vastaan, otteluvoitoin 2-1. Ottelusarjasta en osaa kommentoida kauheasti, sillä en kiireiltäni päässyt yhteenkään kolmesta ottelusta. Henkilökohtaiset tehot runkosarjassa 10+5, ja playoffeissa luonnollisesti 0+0.
To be continued...
Kausi 49: Cardinals
Kausi 56: Taliban (A)
Kausi 57: TsSKA Armeija (Hopeaa)
Kausi 58: TsSKA Armeija (C)
Kausi 59: Wheel Walkers (A) (Kultaa)
Kausi 60: Seattle Wonders
Kausi 61: Saints (Kultaa)
Kausi 62: Saints
Kausi 63: Monarchs (Omistaja)
Kausi 64: Monarchs (Omistaja)
Kausi 64 Farmi: Yungsters (Omistaja)
Kausi 65: Monarchs (Omistaja) (KKC-Kulta, Liiga Pronssi)
Kausi 65 Farmi: Kultajuna (C)
Kausi 66: Monarchs (Omistaja)
Kausi 67: Roylas
Kausi 68: Sabres (A)
Nimimerkit: gelis, EMalkin
Nykyinen joukkue: Sabres
Edelliset joukkueet: Cardinals, Taliban, TsSKA Armeija, Wheel Walkers, Seattle Wonders, Saints, Monarchs, Royals, Sabres
Pelatut kaudet: 13
Mitalit: 2 Mestaruutta, 1 Hopea, 1 Pronssi, 1 KKC Mestaruus
Meriitit: 1x Heatley, 1x Positiivinen yllättäjä, 1x Nedved, 1x Parrish
Ja sitten itse asiaan:
Kausi 49: Hyppy tuntemattomaan, ensimmäinen kausi
Tosiaan, ensimmäinen kausi itselle, en muista tarkalleen mitä kautta tutustuin Pivonkaan, joka minut lajin pariin tutustutti, opetti perusasiat, liikkumiset lämyt passit taklit jnejne. (Jos niitä nyt vieläkään osaa)
Joukkue oli junnukaudella siis Pivonkan luotsaama Cardinals. Kausi ei jättänyt oikeastaan minkäänlaista makua suuhun. Taistelu Fobia-palkinnosta, eli parhaasta tulokkaasta meni Goldenpeachille, joka teki 3 pistettä kaudella enemmän ja näin oli oikeutettu siihen. Itsellä tehot 4+2 ja runkosarjassa jäätiin jumboksi.
Kausi 56: Uran kannalta tärkein kausi, aina
Kauden 49 suoritusten jälkeen ei peli nimeltä habbo hockey kiinnostanut pätkääkään. IRL-intin suoritettuani palasin viettämään aikaa habboon, ja tein comebackin kaudelle 56. Joukkue oli ensimmäistä kauttaan aloittava Taliban, luotsaajina Mizhe sekä Ferror. Henkilökohtaisesti läpilyönti kausi, jos näin voi sanoa. Runkosarjassa tehot 27+13, ja sitä kautta taskuun Heatley sekä positiivinen yllätys - palkinnot. Kausi oli joukkueelta epäaktiivinen ja siihen se myös playoffeissa kaatui. Liikaa pelejä alivoimalla ja muistaakseni pronssi peli Hawkseja vastaan oli alivoimalla, ja se päättyi oikeutetusti heidän voittoon luvuin 6-3. Pisteet playoffeissa 9+1, hyvä suoritus. Kaudesta jäi todella hyvä fiilis ja tästä jatketaan!
Iso kiitos kaudesta Mizhelle ja Ferrorille että jaksoitte tahkota meikäläisen kanssa jokaisessa pelissä!
Kausi 57: Siirtyminen TsSKA Armeijaan
Kaudelle 57 Taliban heitti rukkaset naulakkoon, ja päädyin armeijalarppauksen kautta Armeijan omaan jengiin, jota tällä kaudella luotsasivat Altynbekova & Drusi. Kauden 56 pelifiilis oli tallessa myös tällä kaudella, nakuttaen 11+9 tehot runkosarjassa, ollen joukkueen paras pistemies. Välierissä vastaan asettui Tornaadot, joka oli minun silmissäni silloin jo todella kova joukkue. Kuitenkin hyvän taistelun kautta pääsimme finaaliin otteluvoitoin 2-1. Finaalissa vastaan asettui runkosarjan voittanut Sabres, johtajinaan Parris sekä ReentValin. Kyyti oli kylmää ja Sabres vei oikeutetusti mestaruuden luvuin 6-1. PO tehot itsellä hyvät 4+5. Ensimmäinen mitali ja hyvä fiilis jäi tästä kaudesta.
Kausi 58: Jatkosopimus & TsSKA
Hyvän TsSKA kauden jälkeen päätin jatkaa joukkueessa. Omistajaksi siirtyi tälle kaudelle Hagelin, joka löi meikäläiselle ensimmäistä kertaa uralla C:n rintaan, kiitos tästä luottamuksesta Hagelinille! Kausi päättyi melko kokemattoman joukkueen osalta pettymykseen, ja jäimme suoraan ulos playoffeista. Henkilökohtaisesti kausi meni pisteiden valossa jälleen hyvin, kun vastuuta tuli. Pisteet runkosarjassa 16+12.
Kuitenki menestyksen kannalta jäi suoraansanoen paska maku suuhun, tähän päättyi myös TsSKA Armeijan taival toistaiseksi.
Kausi 59: Kovat piippuun
TsSKAn lopetettua päätin siirtyä Myssen joukkueeseen, Wheel Walkersiin, jossa olin piipahtanut jo kaudella 57 ja sieltä siirtynyt muualle. Joukkue oli nimellisesti erittäin kova, kun sopimukset allekirjoittivat myös Sjomin & ReentValin. Runkosarjassa jäätiin neljänneksi saaden viimeisen PO paikan, omat tehot 6+5. Välierissä vastaan asettui runkosarjan voittanutTornaadot, jotka kaadoimme suoraan kahdessa ottelussa. Finaalissa vastaan asteli Sabres, tämä finaali päättyi meidän eduksemme 2-6. Ensimmäinen kultamitali kaulaan ja fiilis loistava.
Kaudesta iso kiitos erityisesti Reentille sekä maximonolle, joka oli maaginen playoffeissa.
Kausi 60: Paikkaa etsien
Juhlakausi lähti käyntiin viime kauden mestaruusjoukkueessa, Wheel Walkersissa. Kuitenkin about kauden puolessa välissä siirryin vahvistamaan melko epäaktiivisen Seattle Wondersin rivejä ja luotsina toimi Drusi. Kausi sujui melko ailahtelevasti, niin itsellänikin kuin joukkueellakin. Pistesaldo runkosarjassa 13+18. Saatiin taisteltua itsemme kuitenkin puolivälieriin jossa vastaan asettui kova joukkue, HC Pakolaiset. Kaikkien mahdollisten käänteiden ja päätösten kautta kuitenki voitimme tämän sarjan puhtaasti 2-0. Välierissä vastaan asettui Kultakala cup mestari Tornaadot, ja kahden todella tasaisen pelin jälkeen naadot menivät finaaliin. Pronssiottelussa vastaan tuli kuinkas muutenkaan, kauden aikaisempi seura Wheel Walkers. Joukkueen omistaja sekä selkeä ykkösohjaaja Drusi ei kuitenkaan päässyt paikalle, joten jouduin itse ohjaamaan kokonaisen pelin, ensimmäistä kertaa. Noh, läjä vääriä ratkasuja, muutama oikea ratkasu sekä hyvä tuuri kuitenkin kannattelivat joukkueemme jatkoajalle asti. Jatkoaika sujui melko tasaisesti, kuitenkin jatkoajan tilanteessa Afinogenov pääsi vetämään maalin edestä. Valitettavasti meidän maalivahdilla kaatui juuri vedossa, ja jouduin itse rollaamaan, ja ykkönenhän sieltä tuli ja Wheel Walkers juhli pronssista mitalia. PO tehot 5+2. Huono maku sekä mitaliton kaula jäivät tästä kaudesta käteen. Juhlakaudelle liigajohtaja Niskavaara päätti myös tuoda legendaarisen Kultakala cupin mukaan. Oma taival näissä kekkereissä päätti heti alussa vielä WW:n paidassa Jokereita vastaan. KKC mestaruus naadoille.
Kausi 61: Kovin odotuksin
Juhlakauden jälkeen päätin, että pyrin etsimään jengin jossa viihtyisin useamman kauden. Tarjouksia tuli mm. hyvältä toveriltani Kaprizovilta täysin uuteen jengiin, Rebelsiin. Päätin kuitenkin katsella vielä hieman aikaa mitä muita joukkueita aika tuo tullessaan. Sitten jokuinen ilta kuulin että HarrisuN aikoo pistää jengin, Saintsin pystyyn. Pelkkää hyvää olin tuolloin harrista kuullut ja lueskellut forkkia niin että Saints kuulosti tutulta ja hyvältä vaihtoehdolta. Saimme pyhimyksiin hyvän ja aktiivisen rosterin, kun mukaan tuli Reradzi, Huppu-Haamu30, R.Somerjoki, PauGer jnejne. Kausi alkoi todella hyvin ja runkosarjan puolessa välissä vielä keikuimme sarjataulukon kärjessä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja sitten tulikin todella paha alamäki, tipuimme sarjataulukossa ja itsellänikin oli 3 ottelun mittainen pisteetön kuivakausi. Pleijareihin kuitenkin päästiin ja välierissä kaatui Rebels kolmen todella tasaisen matsin jälkeen. Finaaliin tuli vastaan kuinkas muuten, viimekausien kestomenestyjä, Sabres. Tätä finaalia odotettiin kauden ekasta matsista lähtien ja se myös saatiin. Kaksi ekaa erää Sabres vei peliä ja takoi taululle 3-1, ja meillä oli yksi erä aikaa lyödä peli tasoihin. 3.erän alkupuolella pääsin itse lyömään elintärkeän kavennuksen meille 3-2, ja lähestulkoon seuraavasta hyökkäyksestä PauGer takoi reran syötöstä numerot tasoihin. Ottelun loppuhetkillä kentälle tuli minä, Palermo ja itse maestro HarrisuN. Harri voitti aloituksen ja me molemmat Palermon kanssa kuiskasimme harrille "pistä tähän, ratkasen." Harri laittoi syötön kuitenkin Palermolle ja tämä hetkeä myöhemmin iski taululle 4-3, hyvä näin. Huikea kausi kaikkien ylä ja alamäkien jälkeen päättyi ansaittuun kultaan. Henkilökohtaisesti kausi meni myös hyvin. Saintsin paras pistemies runkosarjassa tehoin 12+7, sekä playoffeissa 3+3. Myös palkintokaappiin tuli Nedved Memorial Trophy. Kiitos kaudesta kaikille mukana olleille!
Kausi 62: Turhauttavaa pakkopullaa
Mestaruuskauden jälkeen lähimme uuteen kauteen Saintsien kanssa, joukkue oli itsessään muuttunut todella vähän, samat jannut lähestulkoon mukana kuin edellisellä kaudella. Lisäyksenä tuli mm. Speader, Jani.94 sekä Raustas junnustatuksella. Kausi lähti räjähtävin hyvin liikkeelle ja ensimmäisestä kolmesta matsista tuli kolme voittoa maalierolla 16-7. Tämän jälkeen sitten alkoi alamäki, Voitimme viimesestä seitsämästä pelistä kaksi, yksi tasuri ja peräti neljä tappiota. Tuuri kääntyi totaalisesti joukkuettamme vastaan ja tulosta ei tullut oikein kenelläkään, kiitos tästä rouva fortunalle. Päädyimme kuitenkin runkosarjassa sijalle 2. mikä oli yllätys kaikille joukkueessa olleille. Välierissä vastaan tuli Zlayers, ekan pelin voitimme todella tuskaisesti 2-1, ja pelissä yksi meidän vedoistamme oli yli 3, ja se oli ratkaisumaalissa tullut 6. Tämä antoi suuntaa loppusarjalle ja Zlayers juoksikin ylitse seuraavassa kahdessa pelissä 11-3 ja 5-8, ei auttanut mikään. Pronssipelissä vastaan tuli Raiders ja paskaa oli tämäkin matsi, 4-5 turpaan ja Raidersille mitalit kaulaan. Turhauttavin ja tehottomin kausi koko urallani, mutta tuuripelissä näitä tulee. Henkilökohtaiset tehot runkosarjassa 6+4 ja poffeissa 1+3.
Kausi 63: Joukkueenomistajan saappaisiin
Lievään pettymykseen päättyneen kauden jälkeen ei pelit Saintsissa enään kuulostaneet houkuttelevilta. Kaudelle 63 päätimme Saintsista tutun pelikaverin ja myös muuten hyvän ystävän, Reradzin kanssa perustaa oman jengin, Monarchsin. Molemmilla ensimmäinen kerta omistajan kengissä urallaan. Saimme raavittua kasaan ensimmäiselle kaudelle ihan hyvän joukkueen, kun parilta viimeiseltä kaudelta mukaan hyppäsivät Pauger sekä Jani.94, sekä Blizzardsin maalivahtina parina viime kautena toiminut Santi5junijor. Kausi lähti käyntiin ihan suht hyvin, ja puolessa välissä kautta kasassa oli 4 voittoa ja 3 tappiota. Kausi huipentui viimeiselle kierrokselle, missä oli meidän osalta panosta melkein jokaisessa pelissä. Ensimmäisessä kohtaamisessa Saints - WW, vanhan seurani olisi pitäny kaataa Wheel Walkers. Saints johtikin ottelua 4-3 alivoimalla, kunnes heiltä joutui "yllättäen" poistumaan yksi pelaaja, ja tämän myötä luovutusvoitto Wheel Walkersille, paska maistui jo tässä vaiheessa suussa. Seuraava tärkeä peli oli Blizzards - Zlayers. Tässä pelissä blizzardsin olisi pitäny piste saada jotta pudotuspelipaikkamme olisi varmistunu, kuitenkin, nolla LV:tä kauden aikana antanut Blizzards peliin tarpeeksi pelaajia saanut ja LV meni Zlayersin suuntaan, joten kaikki oli auki kun meidän oma pelimme alkoi. Tiukkaa vääntöä Rebelsin kanssa alusta loppuun, kuitenkin tiukka 5-4 voitto Rebelsille. Ennen viimeistä kierrosta meidän runkosarja sijoitus oli 3, kuitenki päädyimme näiden käänteiden kautta ulos pudotuspeleistä, voisi kutsua farssiksi. Tämän kaiken jälkeen kuitenkin olin jollain tavalla tyytyväinen Monarkkien ensimmäiseen kauteen ja päätimme jatkaa ensikaudelle. Henk.koht tehot runkosarjassa 16+11.
Kausi 64: Nousu pienoisesta pettymyksestä huolimatta
Päätimme jatkaa Reradzin kanssa kaudelle 64 monarkkien kanssa. Runko pysyi viimekaudesta suht samana, uusina pelaajina kuitenkin saimme hankittua vanhat pelimiehet Speaderin sekä DealDuckin, sekä muutaman hyvän junnun. Myös kaudella 63 Blizzardseissa 23 maalia nakuttanut paslaiker siirtyi ennen kauden alkua riveihimme, ja maalivahdiksi Wannabe. Kausi alkoi todella hienosti, ja voitimme ensimmäisestä neljästä ottelusta jokaisen, ja tämän myötä keikuttiin runkosarjan piikkipaikalla. Seuraavasta kymmenestä pelistä tilille kertyi vain 3 voittoa, sekä yksi tasapeli. Suora välierä paikka menetettiin äkkiä, mutta saimme kuitenkin taisteltua itsemme pudotuspeleihin, runkosarjasijoitus loppujenlopuksi oli 4. Puolivälierissä vastaan luisteli itselle tuttu seura, Wheel Walkers. Meillä oli kuitenkin melko kokematon joukkue, ja tässä vaiheessa rupesi tulemaan virheitä. Wheel Walkers marssi välieriin suoraan otteluvoitoin 0-2 ja me lähdimme laulukuoroon. Itsellä jälleen vähän heikompi kausi, osittain myös työkiireiden takia. Suuri kiitos kuitenki reralle, janille, spealle sekä wannabelle, jotka kävivät lähes joka pelissä ja kantoivat joukkueen pleijareihin. Henk. koht pisteet runkosarjassa 5+13 ja puolivälierissä peräti 0+0, kiitos ja anteeksi.
Kausi 65: Sama rata jatkuu
Niin kuin väliotsikko kertoo, Monarchs jatkoi kolmannelle kaudelleen. Rosteri muuttui kaudesta 64 melko radikaalisti, kun vain kaksi pelaajaa, Jani.94 sekä Speader, jäivät aisaparini Reradzin kanssa taistelemaan turkoosinuttuun. Uusina pelaajina joukkueeseen astelivat Kaprizov, J.Lajunen, Jekimovs, sekä Tikkanen. Runkosarja alkoi loistavasti, ja pelaaminen olikin oikeastaan läpi kauden yhtä ruusuilla tanssimmista, kun hävisimme koko runkosarjassa vain kaksi ottelua. Runkosarjan voitto talteen ja lippu suoraan välieriin. Välierissä vastaan asettui koko kauden hämmennystä aiheuttanut Blizzards. Tuuri ei tälläkään kaudella ollut meidän puolellamme playoffeissa, ja Blizzards eteni oikeutetusti finaaliin. Pronssiottelu käytiin puolivälieristä noussutta Derbyä vastaan. Kolmanteen erään lähdettäessä olimme 2-4 tappioasemassa, sain kuitenkin viimeisessä erässä itse kunnian iskeä hattutempun Derbyn nuottaan, ja loppusummerin soidessa peli oli meille 5-4. Melko mauton pronssi runkosarjan voittamisen jälkeen, mutta fiilis oli luokkaa "Ensi kaudella mitali kirkastuu." Kyseisellä kaudella pelattiin myös järjestyksessään kahdeksas Kultakala Cup. Ensimmäiseltä kierrokselta pääsimme jatkoon 6-3 voitolla Derbystä, ja välierissä North Stars taipui 6-7. Finaalissa vastassa oli Natu, josta voitto lukemin 5-3, ja uran ensimmäinen KKC-Mestaruus. Suuri kiitos tästä kaudesta koko joukkueelle. Runkosarjassa henkilökohtaiset tehot 17+8, ja playoffeissa 4+1.
Kausi 66: Ja jatkuu vaan
Kauteen 66 lähdimme lähestulkoon samalla rosterilla kuin edelliseen, muutamia pieniä muutoksia, näistä pahimpana Kaprizovin lähteminen pitämään omaa joukkuetta. Mukaan tuli mm. MAP:n junnutuotannon helmi, Twister, sekä useamman kauden pelannut Latiksenkingi. Runkosarja oli tasaisen paksua vääntämistä, kuitenkin jälleen päädyimme suoraan välieriin, runkosarjan sijoituksen ollessa lopulta toinen, maalieron turvin. Välierissä jälleen vastaan tuli Blizzards, jolle hävisimme edeltäneellä kaudella suoraan otteluvoitoin 2-0. Ensimmäisestä pelistä taistelimme 3-2 voiton jatkoajalla, tässä vaiheessa usko oli kova ja vankkumaton, että nyt on meidän kausi. Seuraavasta ottelusta Blizzards raapi kuitenkin 7-5 voiton, ja sarja venyi kolmanteen, ratkaisevaan peliin. Peli oli kahden pelatun erän jälkeen tilanteessa 2-2, ja kaikki oli auki. Kolmannessa erässä kuitenkin Blizzards pääsi hieman karkuun ja voitti ottelun lopulta 3-5. Blizzards enemmän tai vähemmän ansaitusti jälleen finaaliin ja itse taistelemaan pronssista. Pronssiottelussa vastassa oli Wheel Walkers, joka lopulta voitti kyseisen matsin 5-7. Tässä vaiheessa paska maistui suussa, kaikki oli enemmän tai vähemmän perseestä, mutta peli on peliä. Olin jo hyvissä ajoissa päättänyt, että tämä kausi jäisi viimeiseksi kaudeksi toistaiseksi Monarchsin peräsimessä, ja näin siinä myös kävi, joukkue telakalle ja uusia koettelemuksia kohti. Runkosarjassa tehot 20+8, playoffeissa 4+5, ja palkintokaappiin ensimmäisen kerran jaettu Parrish Memorial Trophy.
--
Tähän väliin stuntti seis. Kiitos näistä neljästä Mahtavasta kaudesta jokaiselle joka pelasi joukkueessa nimeltään Monarchs. Hyviä kokemuksia, juttuja, pelejä, voittoja, tappioita. Menestystä ei juurikaan sen isommin tullut, mutta aina oli mukava tulla peleihin! Toivottavasti tunne on molemminpuolinen jokaisen kanssa joka joukkueessa pelasi. Erillinen kiitos muutamalle Herralle,
Reradzi - Toinen omistaja, ohjaaja, huikea aisapari, kiitos.
Jani.94 - "Kolmas omistaja", kapteenien kapteeni, Mr Monarchs, kiitos.
--
Kausi 67: Minä, me, Hokurit!
Omistajasta takaisin rivipelaajaksi, ja joukkueeksi Royals. Joukkue joka kasattiin tämän hetken erittäin hyvistä tovereistani. "Saunakaveriporukka", jolla ollaan pitkään pelattu ÄNÄRIÄ, tästä johtuen myös otsikko, kjeh kjeh! Sitten asiaan, Goldenpeachin luotsaama Royals. Joukkue oli alkujaan todella tiivis, kun mukana olivat pääosin ReentValin, Kaprizov, Jani.94, Jondeeez ja Zainer. Matkanvarrella mukaan kuitenkin liittyi loistavia pelimiehiä kuten Sjomin sekä Reradzi. Kausi itsessään oli hankala, itselle ja koko joukkueelle. Tuuri oli toisinaan hyvää ja toisinaan Rouva Fortuna näytti jengille ryppyreikää. Taistelimme kuitenkin koko kauden tiukasti suorasta välieräpaikasta, mutta päädyimme lopulta runkosarjan sijalle 3, kun North Stars sijoittui toiseksi maalieron turvin. Kausi kuitenkin päättyi jo puolivälieriin Citizensiä vastaan, otteluvoitoin 2-1. Ottelusarjasta en osaa kommentoida kauheasti, sillä en kiireiltäni päässyt yhteenkään kolmesta ottelusta. Henkilökohtaiset tehot runkosarjassa 10+5, ja playoffeissa luonnollisesti 0+0.
To be continued...
ei mutta tärkeimpiä palasia ekalla taliban kaudella!