Chettola #5
Lähetetty: 07 Marras 2014, 06:31Kausi 20 - Avalanche
Ensimmäinen HH kauteni, josta itselläni ei ole lähes mitään muistikuvia. Pelasin tämän kauden Avalanchen miehistössä ja pääsin pelamaan kunnioitettujen pelaajien kuten Eickin, Weekesin, Piikkisian ja Willdemaarin kanssa. Pääsimme kauden lopuksi pronssiotteluun, mutta hävisimme ottelun Tornaadoille. Kaudelta on myös pieniä muistoja samaan aikaan aloittelevista kavereista, Mabbu96:sta ja HarrisuNista. Kauden loputtua en jatkanut HHn pelaamista pitkään aikaan syystä tai toisesta.
Kausi 31 - Fury
Kaudella 31 päätin kokeilla HHta uudestaan lähinnä kavereiden pyynnöstä ja tällä kaudella ajauduin Furyn riveihin. Furyn rivistössä oli myös muutamia tuttuja kuten Reworth ja Mabbu96. Tapasin samalla uusia tuttavuuksia, esimerkiksi jo muutaman kauden aikana kovan menestyksen saaneen tomin sekä Hinodin. Tulin kaudelle myöhään mukaan enkä jostain kumman syystä osannut liikkua oikein. Monissa otteluissa kohdalleni sattui useita liikkumisvirheitä ja vielä runkosarjan puolella oltaessa minut siirrettiin farmiin Little Furyyn. Kaudella oli farmissa mukana myös spessu12 En muista kaudesta enempää, mutta taisin lopettaa ns. häpeän takia.
Kausi 35 - Hustlers
Kausi 35 oli taas "uusi alku" HH-uralle. Olin kiinnostunut aloittamaan HHn taas uudestaan ja Djboss otti minut mukaan Hustlersiin, joka oli voittanut ensimmäisellä kaudellaan jo hopeaa. Pelasimme mielestäni hyvin, mutta jäimme kuitenkin ulos playoffeista. Päätin jatkaa seuraavankin kauden Hustlersissa.
Kausi 36 - Hustlers
Seuraava kausi jatkui siis Hustlerseissa ja pelasimme erinomaisen kauden. Pääsimme lopulta finaaliin, mutta käteen jäi hopea. Sain kuitenkin kaudelta ensimmäisen mitalin ja lisäksi vielä ensimmäisen henkilökohtaisen palkintoni, V.Vujtek Memorial Trophyn. Tosin äänestyksessä oli vain minä ja Hawkseissa pelannut Devita, mutta palkinto on itselleni silti tärkeä.
MM 2011 - Venäjä
Ensimmäisissä MM-kisoissani liityin Djbossin luotsaamaan Venäjään. Pelattiin iha ok ja päädyttiin pronssiotteluun. Slovakia varasti lopulta pronssimitalin ja jäätiin neljänniksi. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
Kausi 37 - Saints
Seuraavalla kaudella pääsin pelaamaan Saintseihin ja kausi oli erinomainen. Jo kauden alussa Saints sai ympärilleen kovaa kehua kovalla kokoonpanollaan, johon kuului esim. Jani.94, Piikkisika ja J.Niskavaara. Runkosarjan loppu meni hieman houjuen, mutta playoffeihin pääsy sujui leppoisasti Bulldogsien avulla. Playoffeissa jouduimme pelaamaan kolme peliä Burballseja vastaan, mutta viimeinen peli osoitti lopulta, että Saints kuuluu finaaliin. Pelasin myös nollapelin kyseisessä pelissä.
Finaalia ennen foorumeilla oli paljon pulinaa Myssen kakkosnickailun takia, mutta finaali ja pronssiottelu pelattiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Vastaan asettui Red Hawks, jolla oli vähintään yhtä kovia pelaajia kuin Saintsilla. Peli oli kuitenkin KAUHEAA RYÖPYTYSTÄ ja päättyi lukemiin 7-1. Näin siis voitin ensimmäisen mestaruuteni. Kaksi viimeistä peliä olivat ratkaisevia maalivahtiurani suhteen, sillä niiden takia päätin jatkaa maalivahtina myös kaudella 38. "Voitin" myös negatiivisen yllättäjän.
Kausi 38 - Wildwings
Kauden 38 alkaessa suunnitelmissa oli jatkaa Saintsissa, mutta HarrisuN myi minut Windorin omistamaan Ramsiin. Lopulta kauden alkua alettiin odottelemaan eikä kunnollista viidettä joukkuetta näkynyt missään. Lopulta sain tiedokseni, että Marsupoikaa oli suostuteltu tekemään joukkuetta, mutta hän ei halunnut tehdä sitä yksin. Suostuin toiseksi omistajaksi, kun minua siihen pyydettiin keskustelun loputtua. Kausi pääsi suht nopeasti alkamaan, sillä kokosimme Marsun kanssa tiimin sutjakasti. Wildwingsissä näytti olevan ennen kauden alkua muutama lupaava nimi: Eick, Parise ja Lenin32, vanhoja pelureita kaikki. Eick pyysi itse tiimistä poistoa hänen omien kiireidensä takia. Parise ja Lenin32 taas olivat muuten epäaktiivisia. Wildwingsin tie oli alussa hyvin töyssyistä ja häviöitä tuli ja lopulta yksi tasurikin. Lopussa ryhdistäydyttiin ja napattiin muutama voitto. Se ei kuitenkaan riittänyt playoffeihin North Starsin ohittaessa meidät juuri ja juuri omilla pisteillää sarjataulukosta. Kaikinpuolin kaudesta jäi ihan mukava fiilis, mutta pienellä hävitty po-paikka oli pettymys.
Kausi 39 - Avalanche
Seuraavalla kaudella Saints joutui ns. "konkkaan" ja tilalle tehtiin legendaarinen Avalanche, jossa minäkin olin aloittanut urani. Tämän kuullessani ei ollut enää kysymystäkään siitä mihin joukkueeseen halusin päätyä. Avalanchen junnuna ja Harrin kaverina minut tunnestusti otettiin joukkueeseen. Runkosarja meni lähinnä dominoidessa ja siitä tienasimme joukkueellemme runkosarjan voittaja -palkinnon, kun se oli päätetty lisätä kaudella jaettavien palkintojen joukkoon. Playoffeista tosin jäi huonomaku suuhun, kun Red Hawks "hoiti" meidät finaaliin LV-pelien avulla. Finaalissa oli vastassa Fury, joka tunnettiin lähinnä ikuisena kakkosena ja pronssijoukkueena. Molemmat joukkueet olivat kovia pelaajia täynnä eikä mestaruus olisi voinut mennä kummakaan kohdalla väärällä puolelle; Avalanchessa pelasi vanha konkari Piikkisika, jolle haluttiin suoda ikimuistoinen kausi. Furyssa taas oli pitkään pelannut Gangsta16, joka oli taistellut jo monta kautta mestaruuden perässä. Kaaduimme kuitenkin rytinällä ja Fury sai maalein 8-1 helpon mestaruuden.
Kausi 40 - Crvena Zvezda
Seuraavalla kaudella päädyin aluksi Phoenixin riveihin. Paljon en muista joukkueen pelaajistosta, mutta aika paljon junnuja ja melko osaamattomia siellä taisi olla. Poikkeuksina lähinnä HelloweenC ja PredatorsC. Jouduimme taistelemaan melko tuskaisesti otteluvoitoista ja playoffeja lähestyttäessä tilanne näytti melko toivottamalta. Kaudella minun ja Phoenixin omistajan, Helloweenin, välillä myrskysi parikin kertaa rajusti ja viimeisten kierrosten lähestyessä olin tehnyt päätökseni; halusin siirtyä Crvena Zvezdaan, jonne olivat lähdössä mukaan myös Beiar ja PredatorsC. Crvenasta löytyi vanhoja tuttuja kuten Hinodi, Djboss ja Marsupoika. Helloweenin kanssa tuli taisteltua siirrosta hetki, mutta Beiarin suostuessa ostamaan meidät ulos, pääsimme kaikki kolme vaihtamaan tiimiä. Crvena oli myös melko varma kanditaatti playoffeihin ja sinne me päädyimmekin. Playoffit sujuivat melko hyvin, mutta tiimikavereiden kesken tuli välillä kärhämää ja osa saattoi jopa häipyä otteluista kesken kaiken. Ratkaisevassa po-pelissä olimme tappiolla pahasti ja osa joukkuetovereista lähti pelistä. Nousimme kuitenkin vahvasta tappioasemasta voittoon ja pääsimme finaaliin, mutta jäimme Gunnersin alle.
Kausi 41 - Wheel Walkers
Seuraavalla kaudella siirryin Myssen omistamaan Wheel Walkersiin, kun hän minua sinne kysyi ja tunsin Wheel Walkersin jo ennestään hyvin menestyneeksi joukkueeksi ja oli mukava pelata tiimissä, jolla oli jo jonkin verran historiaa ja menestystä alla. Wheel Walkers ei ollut pelaajistoltaan kauden kovinta settiä, mutta runkosarja tuntui kuitenkin menevän ihan hyvin ja päädyttiin lopulta kolmannelle sijalle. Habbon hiljennyksen takia playoffit tosin jäivät pelaamatta ja meille lyötiin pronssimitali käteen runkosarjan sijoutuksen perusteella. Tällä kaudella tienasin siis ensimmäisen ja ainoan pronssimitalini.
Kausi 42 - Saints
Kausi 42 oli itselleni merkittävä kausi, koska silloin palasin takaisin maalivahdin paikalla ja Saints teki paluunsa liigaan ja Harri aloitti taas pelaamisen eikä toiminut vain joukkueenomistajana. Viimeksihän olin Saintsissa kaudella 37, voittaen kultaa maalivahtina. Kauden 42 Saints ei ehkä ollut yhtä mahtava kuin kauden 37 Saints, mutta siellä oli silti nimekkäitä pelureita kuten esimerkiksi Harri, Huppu, Piikki, ReentValin ja Tup10. Runkosarja oli kovaa mittelöä Saintsin ja Phoenixin välillä, mutta Saints voitti sen taiston. Saints kuitenkin nylki Pandabjörnsin täysin playoffeissa, edeten pandan nahat selässä kohti finaalia. Finaalissa oli paljon esillä ollut joukkue Wheel Walkers, jossa tällä kertaa pelasi tuttu kaksikko; Parrish ja Baumgartren. Finaali oli erittäin tasaista vääntöä, päättyen Saintsin voittoon luvuin 3-2 torjuttuani Baumin viimeisin kudin tilanteessa. Kausi 42 voisi hyvinkin olla menestynein kauteni, voittaen toisen kultani Saintsin riveissä Sekunti Memorial Trophyn lisäksi.
Kausi 43 - Avalanche
Kaudella 43 Saints ajautui jälleen "konkkaan" ja Piikkisika tienasi liigapaikan Avalanchelleen. Avalanchen ollessa liigassa, oli jälleen päivän selvää missä tiimissä pelasin. Avalanche oli huomattavasti Saintsia kovempi kokoonpanollaan; Harri, Piikki, Eick, Huppu, Niska sekä Willde olivat joukkueen kärkimiehiä. Eick ja Willde olivat myös vanhoja tiimikavereita jo ensimmäiseltä kaudeltani. Runkosarja sujuinkin perinteiseen Avalanche-tapaan dominoinnilla, Dynastyn ollessa ainoa Avalanchen pysäyttäjä. Runkosarjan osalta oma maalivahtipeli oli mahtavaa, mutta loppupeleissä homma jotenkin kaatui (shoot 3 aintg). Onnistuin silti pitämään hyvän prosentin. Avalanche voittikin runkosarjan, siirtyen suoraan välieriin vastassaan North Stars. Petyin tähän suuresti, koska odotin vastaan Pandabjörnsiä jolloin oltaisiin voitu uusia viimekauden playoff-rytäkkä. Playoffit olivat omalta osalta suuri pettymys ja pelasin niistä kahdessa, jättäen kolmannen ottelun ja finaalin kokonaan väliin jouduttuani jonkinlaiseen sanaharkkaan Harrin kanssa. Willde kuitenkin hoiti maalivahtipelin oivallisesti ja kultahan sieltä tuli. Kullan lisäksi voitin itselleni toisen V.Vujtek Memorial Trophyn. Tällä kertaa koin sen kuitenkin paljon arvokkaammaksi, koska tunsin todella ansainneeni sen.
Tulevaisuus
Kauden 43 jälkeen päätin lopettaa HH-urani liigatasolla, tähdäten ainoastaan MM-kisoihin. Tämä tuntui hyvältä päätökseltä, koska kaksi viimekautta olivat olleet täydellisiä; kaksi kultaa joista toinen oli omassa kasvattijoukkueessa sekä V.Vujtek ja Sekunti Memorial Trophyt. Saa nähdä jatkuuko tarina enää tästä eteenpäin...
MM 2013 - Venäjä
Jooh no kesäksi oli aika palata HH-kentille kun oli uusien MM-kisojen aika. Näitä kisoja olikin tullut odotettua, kun vuoden 2012 kisat jätettiin välistä paskan koko Habbo Hotellin kattavan hiljennyksen takia. Tiimiä tuli tällä kertaa haettua ja muutama tarjouskin tuli, mutta päätin palata edellisten kisojen tiimiin eli Venäjään. Tiimi näytti paperilla ihan helvetin kovalta; Jani.94, Parrish, Baumgartren, DjBoss ja TonzaDeNizza ainakin siitä nimekkäimmästä päästä. Kun lopulta päästiin pelaamaan, menivätkin pelit melko paskasti. Loppuun asti yritettiin taistella ja jatkopaikka riippuikin sitten lopulta yhdestä pelistä. Ei kuitenkaan onnistuttu ja pelurithan sitten yllättyivätkin kun ennakkosuosikiksi kaavailtu tiimi ei päässyt edes välieriin asti. Kaiken kaikkiaan olin erittäin pettynyt näihin kisoihin.
Kausi 48 - Saints
Jollakin ihmeellä HarrisuN sai minut houkuteltua pelaamaan vielä yhden kauden HHta liigassa. En muista kovinkaan paljon tämän kauden yksityiskohdista, mutta muistaakseni Harri oli luvannut minulle mainetta ja menestystä, koska hän oli muodostamassa Saintsia takaisin pelikentille. Jostain syystä hyväksyin Harrin pyynnön ja lähdinkin pelaamaan jälleen maalivahtina. Kausi ei mennyt mitenkään parhaiten, mutta pääsimme kuitenkin kolmannella sijalla playoffeihin. Sieltä sitten tipuimmekin kahdessa pelissä Tornaadoja vastaan pronssipeliin, jonka hävisimme taasen Mielialapelaajille. Playoffit olivat siis hyvin suuri pettymys ja luultavasti siitä syystä tienasimmekin molemmat negatiiviset yllättäjät joukkueeseemme palkintojenjaossa. Tämän kauden jälkeen minua ei olekaan enää HH-kentillä sitten näkynyt.
Mitalit:
3x Kulta
3x Hopea
1x Pronssi
Palkinnot:
1x Playoffien arvokkain pelaaja (Sekunti Memorial Trophy)
2x Paras maalivahti (V.Vujtek Memorial Trophy)
1x Runkosarjan voittaja (Joukkue)
(1x Negatiivinen yllättäjä (Pelaaja))
(1x Negatiivinen yllättäjä (Joukkue))
Personal Hall of Fame: Joukkueet
1. Avalanche - Oma kasvattijoukkue, jossa pelasin kolmella eri kausikymmenellä.
2. Saints - Menestynein joukkueeni, jonka kanssa voitin kaksi kultaa sekä Sekunti Memorial Trophyn.
3. Hustlers - Tässä tiimissä voitin ensimmäisen henkilökohtaisen palkintoni ja aloitin maalivahdin uran.
Personal Hall of Fame: Pelaajat
1. HarrisuN - Joukkueenomistaja ja kaveri, jonka avulla menestyin HHssa.
2. Djboss - Joukkueenomistaja ja kaveri, joka antoi HH-uralleni uuden alun.
3. Piikkisika - Avalanchen omistaja, jonka mahtavasta joukkueesta kaikki alkoi.
4. Eick - Ensimmäisiä hyviä kavereitani HHssa.
5. HUPPU-HAAMU30 - Tärkeä ja mukava tiimikaveri viimeisillä menestyskausillani.
Ensimmäinen HH kauteni, josta itselläni ei ole lähes mitään muistikuvia. Pelasin tämän kauden Avalanchen miehistössä ja pääsin pelamaan kunnioitettujen pelaajien kuten Eickin, Weekesin, Piikkisian ja Willdemaarin kanssa. Pääsimme kauden lopuksi pronssiotteluun, mutta hävisimme ottelun Tornaadoille. Kaudelta on myös pieniä muistoja samaan aikaan aloittelevista kavereista, Mabbu96:sta ja HarrisuNista. Kauden loputtua en jatkanut HHn pelaamista pitkään aikaan syystä tai toisesta.
Kausi 31 - Fury
Kaudella 31 päätin kokeilla HHta uudestaan lähinnä kavereiden pyynnöstä ja tällä kaudella ajauduin Furyn riveihin. Furyn rivistössä oli myös muutamia tuttuja kuten Reworth ja Mabbu96. Tapasin samalla uusia tuttavuuksia, esimerkiksi jo muutaman kauden aikana kovan menestyksen saaneen tomin sekä Hinodin. Tulin kaudelle myöhään mukaan enkä jostain kumman syystä osannut liikkua oikein. Monissa otteluissa kohdalleni sattui useita liikkumisvirheitä ja vielä runkosarjan puolella oltaessa minut siirrettiin farmiin Little Furyyn. Kaudella oli farmissa mukana myös spessu12 En muista kaudesta enempää, mutta taisin lopettaa ns. häpeän takia.
Kausi 35 - Hustlers
Kausi 35 oli taas "uusi alku" HH-uralle. Olin kiinnostunut aloittamaan HHn taas uudestaan ja Djboss otti minut mukaan Hustlersiin, joka oli voittanut ensimmäisellä kaudellaan jo hopeaa. Pelasimme mielestäni hyvin, mutta jäimme kuitenkin ulos playoffeista. Päätin jatkaa seuraavankin kauden Hustlersissa.
Kausi 36 - Hustlers
Seuraava kausi jatkui siis Hustlerseissa ja pelasimme erinomaisen kauden. Pääsimme lopulta finaaliin, mutta käteen jäi hopea. Sain kuitenkin kaudelta ensimmäisen mitalin ja lisäksi vielä ensimmäisen henkilökohtaisen palkintoni, V.Vujtek Memorial Trophyn. Tosin äänestyksessä oli vain minä ja Hawkseissa pelannut Devita, mutta palkinto on itselleni silti tärkeä.
MM 2011 - Venäjä
Ensimmäisissä MM-kisoissani liityin Djbossin luotsaamaan Venäjään. Pelattiin iha ok ja päädyttiin pronssiotteluun. Slovakia varasti lopulta pronssimitalin ja jäätiin neljänniksi. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä.
Kausi 37 - Saints
Seuraavalla kaudella pääsin pelaamaan Saintseihin ja kausi oli erinomainen. Jo kauden alussa Saints sai ympärilleen kovaa kehua kovalla kokoonpanollaan, johon kuului esim. Jani.94, Piikkisika ja J.Niskavaara. Runkosarjan loppu meni hieman houjuen, mutta playoffeihin pääsy sujui leppoisasti Bulldogsien avulla. Playoffeissa jouduimme pelaamaan kolme peliä Burballseja vastaan, mutta viimeinen peli osoitti lopulta, että Saints kuuluu finaaliin. Pelasin myös nollapelin kyseisessä pelissä.
Finaalia ennen foorumeilla oli paljon pulinaa Myssen kakkosnickailun takia, mutta finaali ja pronssiottelu pelattiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Vastaan asettui Red Hawks, jolla oli vähintään yhtä kovia pelaajia kuin Saintsilla. Peli oli kuitenkin KAUHEAA RYÖPYTYSTÄ ja päättyi lukemiin 7-1. Näin siis voitin ensimmäisen mestaruuteni. Kaksi viimeistä peliä olivat ratkaisevia maalivahtiurani suhteen, sillä niiden takia päätin jatkaa maalivahtina myös kaudella 38. "Voitin" myös negatiivisen yllättäjän.
Kausi 38 - Wildwings
Kauden 38 alkaessa suunnitelmissa oli jatkaa Saintsissa, mutta HarrisuN myi minut Windorin omistamaan Ramsiin. Lopulta kauden alkua alettiin odottelemaan eikä kunnollista viidettä joukkuetta näkynyt missään. Lopulta sain tiedokseni, että Marsupoikaa oli suostuteltu tekemään joukkuetta, mutta hän ei halunnut tehdä sitä yksin. Suostuin toiseksi omistajaksi, kun minua siihen pyydettiin keskustelun loputtua. Kausi pääsi suht nopeasti alkamaan, sillä kokosimme Marsun kanssa tiimin sutjakasti. Wildwingsissä näytti olevan ennen kauden alkua muutama lupaava nimi: Eick, Parise ja Lenin32, vanhoja pelureita kaikki. Eick pyysi itse tiimistä poistoa hänen omien kiireidensä takia. Parise ja Lenin32 taas olivat muuten epäaktiivisia. Wildwingsin tie oli alussa hyvin töyssyistä ja häviöitä tuli ja lopulta yksi tasurikin. Lopussa ryhdistäydyttiin ja napattiin muutama voitto. Se ei kuitenkaan riittänyt playoffeihin North Starsin ohittaessa meidät juuri ja juuri omilla pisteillää sarjataulukosta. Kaikinpuolin kaudesta jäi ihan mukava fiilis, mutta pienellä hävitty po-paikka oli pettymys.
Kausi 39 - Avalanche
Seuraavalla kaudella Saints joutui ns. "konkkaan" ja tilalle tehtiin legendaarinen Avalanche, jossa minäkin olin aloittanut urani. Tämän kuullessani ei ollut enää kysymystäkään siitä mihin joukkueeseen halusin päätyä. Avalanchen junnuna ja Harrin kaverina minut tunnestusti otettiin joukkueeseen. Runkosarja meni lähinnä dominoidessa ja siitä tienasimme joukkueellemme runkosarjan voittaja -palkinnon, kun se oli päätetty lisätä kaudella jaettavien palkintojen joukkoon. Playoffeista tosin jäi huonomaku suuhun, kun Red Hawks "hoiti" meidät finaaliin LV-pelien avulla. Finaalissa oli vastassa Fury, joka tunnettiin lähinnä ikuisena kakkosena ja pronssijoukkueena. Molemmat joukkueet olivat kovia pelaajia täynnä eikä mestaruus olisi voinut mennä kummakaan kohdalla väärällä puolelle; Avalanchessa pelasi vanha konkari Piikkisika, jolle haluttiin suoda ikimuistoinen kausi. Furyssa taas oli pitkään pelannut Gangsta16, joka oli taistellut jo monta kautta mestaruuden perässä. Kaaduimme kuitenkin rytinällä ja Fury sai maalein 8-1 helpon mestaruuden.
Kausi 40 - Crvena Zvezda
Seuraavalla kaudella päädyin aluksi Phoenixin riveihin. Paljon en muista joukkueen pelaajistosta, mutta aika paljon junnuja ja melko osaamattomia siellä taisi olla. Poikkeuksina lähinnä HelloweenC ja PredatorsC. Jouduimme taistelemaan melko tuskaisesti otteluvoitoista ja playoffeja lähestyttäessä tilanne näytti melko toivottamalta. Kaudella minun ja Phoenixin omistajan, Helloweenin, välillä myrskysi parikin kertaa rajusti ja viimeisten kierrosten lähestyessä olin tehnyt päätökseni; halusin siirtyä Crvena Zvezdaan, jonne olivat lähdössä mukaan myös Beiar ja PredatorsC. Crvenasta löytyi vanhoja tuttuja kuten Hinodi, Djboss ja Marsupoika. Helloweenin kanssa tuli taisteltua siirrosta hetki, mutta Beiarin suostuessa ostamaan meidät ulos, pääsimme kaikki kolme vaihtamaan tiimiä. Crvena oli myös melko varma kanditaatti playoffeihin ja sinne me päädyimmekin. Playoffit sujuivat melko hyvin, mutta tiimikavereiden kesken tuli välillä kärhämää ja osa saattoi jopa häipyä otteluista kesken kaiken. Ratkaisevassa po-pelissä olimme tappiolla pahasti ja osa joukkuetovereista lähti pelistä. Nousimme kuitenkin vahvasta tappioasemasta voittoon ja pääsimme finaaliin, mutta jäimme Gunnersin alle.
Kausi 41 - Wheel Walkers
Seuraavalla kaudella siirryin Myssen omistamaan Wheel Walkersiin, kun hän minua sinne kysyi ja tunsin Wheel Walkersin jo ennestään hyvin menestyneeksi joukkueeksi ja oli mukava pelata tiimissä, jolla oli jo jonkin verran historiaa ja menestystä alla. Wheel Walkers ei ollut pelaajistoltaan kauden kovinta settiä, mutta runkosarja tuntui kuitenkin menevän ihan hyvin ja päädyttiin lopulta kolmannelle sijalle. Habbon hiljennyksen takia playoffit tosin jäivät pelaamatta ja meille lyötiin pronssimitali käteen runkosarjan sijoutuksen perusteella. Tällä kaudella tienasin siis ensimmäisen ja ainoan pronssimitalini.
Kausi 42 - Saints
Kausi 42 oli itselleni merkittävä kausi, koska silloin palasin takaisin maalivahdin paikalla ja Saints teki paluunsa liigaan ja Harri aloitti taas pelaamisen eikä toiminut vain joukkueenomistajana. Viimeksihän olin Saintsissa kaudella 37, voittaen kultaa maalivahtina. Kauden 42 Saints ei ehkä ollut yhtä mahtava kuin kauden 37 Saints, mutta siellä oli silti nimekkäitä pelureita kuten esimerkiksi Harri, Huppu, Piikki, ReentValin ja Tup10. Runkosarja oli kovaa mittelöä Saintsin ja Phoenixin välillä, mutta Saints voitti sen taiston. Saints kuitenkin nylki Pandabjörnsin täysin playoffeissa, edeten pandan nahat selässä kohti finaalia. Finaalissa oli paljon esillä ollut joukkue Wheel Walkers, jossa tällä kertaa pelasi tuttu kaksikko; Parrish ja Baumgartren. Finaali oli erittäin tasaista vääntöä, päättyen Saintsin voittoon luvuin 3-2 torjuttuani Baumin viimeisin kudin tilanteessa. Kausi 42 voisi hyvinkin olla menestynein kauteni, voittaen toisen kultani Saintsin riveissä Sekunti Memorial Trophyn lisäksi.
Kausi 43 - Avalanche
Kaudella 43 Saints ajautui jälleen "konkkaan" ja Piikkisika tienasi liigapaikan Avalanchelleen. Avalanchen ollessa liigassa, oli jälleen päivän selvää missä tiimissä pelasin. Avalanche oli huomattavasti Saintsia kovempi kokoonpanollaan; Harri, Piikki, Eick, Huppu, Niska sekä Willde olivat joukkueen kärkimiehiä. Eick ja Willde olivat myös vanhoja tiimikavereita jo ensimmäiseltä kaudeltani. Runkosarja sujuinkin perinteiseen Avalanche-tapaan dominoinnilla, Dynastyn ollessa ainoa Avalanchen pysäyttäjä. Runkosarjan osalta oma maalivahtipeli oli mahtavaa, mutta loppupeleissä homma jotenkin kaatui (shoot 3 aintg). Onnistuin silti pitämään hyvän prosentin. Avalanche voittikin runkosarjan, siirtyen suoraan välieriin vastassaan North Stars. Petyin tähän suuresti, koska odotin vastaan Pandabjörnsiä jolloin oltaisiin voitu uusia viimekauden playoff-rytäkkä. Playoffit olivat omalta osalta suuri pettymys ja pelasin niistä kahdessa, jättäen kolmannen ottelun ja finaalin kokonaan väliin jouduttuani jonkinlaiseen sanaharkkaan Harrin kanssa. Willde kuitenkin hoiti maalivahtipelin oivallisesti ja kultahan sieltä tuli. Kullan lisäksi voitin itselleni toisen V.Vujtek Memorial Trophyn. Tällä kertaa koin sen kuitenkin paljon arvokkaammaksi, koska tunsin todella ansainneeni sen.
Tulevaisuus
Kauden 43 jälkeen päätin lopettaa HH-urani liigatasolla, tähdäten ainoastaan MM-kisoihin. Tämä tuntui hyvältä päätökseltä, koska kaksi viimekautta olivat olleet täydellisiä; kaksi kultaa joista toinen oli omassa kasvattijoukkueessa sekä V.Vujtek ja Sekunti Memorial Trophyt. Saa nähdä jatkuuko tarina enää tästä eteenpäin...
MM 2013 - Venäjä
Jooh no kesäksi oli aika palata HH-kentille kun oli uusien MM-kisojen aika. Näitä kisoja olikin tullut odotettua, kun vuoden 2012 kisat jätettiin välistä paskan koko Habbo Hotellin kattavan hiljennyksen takia. Tiimiä tuli tällä kertaa haettua ja muutama tarjouskin tuli, mutta päätin palata edellisten kisojen tiimiin eli Venäjään. Tiimi näytti paperilla ihan helvetin kovalta; Jani.94, Parrish, Baumgartren, DjBoss ja TonzaDeNizza ainakin siitä nimekkäimmästä päästä. Kun lopulta päästiin pelaamaan, menivätkin pelit melko paskasti. Loppuun asti yritettiin taistella ja jatkopaikka riippuikin sitten lopulta yhdestä pelistä. Ei kuitenkaan onnistuttu ja pelurithan sitten yllättyivätkin kun ennakkosuosikiksi kaavailtu tiimi ei päässyt edes välieriin asti. Kaiken kaikkiaan olin erittäin pettynyt näihin kisoihin.
Kausi 48 - Saints
Jollakin ihmeellä HarrisuN sai minut houkuteltua pelaamaan vielä yhden kauden HHta liigassa. En muista kovinkaan paljon tämän kauden yksityiskohdista, mutta muistaakseni Harri oli luvannut minulle mainetta ja menestystä, koska hän oli muodostamassa Saintsia takaisin pelikentille. Jostain syystä hyväksyin Harrin pyynnön ja lähdinkin pelaamaan jälleen maalivahtina. Kausi ei mennyt mitenkään parhaiten, mutta pääsimme kuitenkin kolmannella sijalla playoffeihin. Sieltä sitten tipuimmekin kahdessa pelissä Tornaadoja vastaan pronssipeliin, jonka hävisimme taasen Mielialapelaajille. Playoffit olivat siis hyvin suuri pettymys ja luultavasti siitä syystä tienasimmekin molemmat negatiiviset yllättäjät joukkueeseemme palkintojenjaossa. Tämän kauden jälkeen minua ei olekaan enää HH-kentillä sitten näkynyt.
Mitalit:
3x Kulta
3x Hopea
1x Pronssi
Palkinnot:
1x Playoffien arvokkain pelaaja (Sekunti Memorial Trophy)
2x Paras maalivahti (V.Vujtek Memorial Trophy)
1x Runkosarjan voittaja (Joukkue)
(1x Negatiivinen yllättäjä (Pelaaja))
(1x Negatiivinen yllättäjä (Joukkue))
Personal Hall of Fame: Joukkueet
1. Avalanche - Oma kasvattijoukkue, jossa pelasin kolmella eri kausikymmenellä.
2. Saints - Menestynein joukkueeni, jonka kanssa voitin kaksi kultaa sekä Sekunti Memorial Trophyn.
3. Hustlers - Tässä tiimissä voitin ensimmäisen henkilökohtaisen palkintoni ja aloitin maalivahdin uran.
Personal Hall of Fame: Pelaajat
1. HarrisuN - Joukkueenomistaja ja kaveri, jonka avulla menestyin HHssa.
2. Djboss - Joukkueenomistaja ja kaveri, joka antoi HH-uralleni uuden alun.
3. Piikkisika - Avalanchen omistaja, jonka mahtavasta joukkueesta kaikki alkoi.
4. Eick - Ensimmäisiä hyviä kavereitani HHssa.
5. HUPPU-HAAMU30 - Tärkeä ja mukava tiimikaveri viimeisillä menestyskausillani.
